TYÖN JA YRITTÄMISEN AVULLA HYVINVOIVA YHTEISKUNTA!

Vaaliteemoissani haluan tuoda esille etenkin työn merkityksen yhteiskuntamme hyvinvoinnille, koska työstä saatavilla verotuloilla pystymme tarjoamaan kaikille laadukkaat ja välttämättömät peruspalvelut. En siis kannata veronkorotuksia tai palveluista leikkaamista vaan haluan panostaa työllisyytemme nostamiseen ja kannustaa yrittäjyyteen! Meille kaikille kuuluu toimiva ja turvallinen arki – elämäntilanteeseen, ikään ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.

ÄÄNESTÄ 112

SUOMEN HYVINVOINTI PERUSTUU TYÖHÖN

Suomen hyvinvointi perustuu työhön. Vain työtä tekemällä saamme pidettyä hyvinvointimme tason nykyisellään ja parannettua sitä. Väestömme vanhenee nopeammin kuin mitä se kasvaa ja tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työtä tekeviä kansalaisia ja työpaikkoja saadaksemme jatkossakin turvattua kaikille välttämättömät ja laadukkaat peruspalvelut sekä pidettyä Suomen hyvinvointivaltioiden kärjessä myös maailmanlaajuisesti.

Tällä hallituskaudella päästiin asetettuun tavoitteeseen työllisyysasteen nostamisesta, mutta edelleen on työtä tehtävänä. Uudeksi tavoitteeksi seuraavalle hallituskaudelle on asetettu 75 %, joka sekin on vielä alhaisempi kuin pohjoismaissa yleisesti. Keinoja työllisyysasteen nostamiselle on kehitettävä ja työmarkkinoista on saatava tasa-arvoisemmat sekä joustavammat.

Kaiken työnteon on oltava tekijälleen kannattavaa ja niin myös yrittämisen. Yrityksen tavoite on tehdä voittoa. Näin mahdollistetaan yrityksen kasvaminen ja yritystoiminnan jatkuvuus. Yritykset työllistävät n. 60 % maamme tämän hetkisestä työvoimasta. Jos emme kannata yrittäjyyttä tai teemme yritystoiminnan kannattavuutta heikentäviä päätöksiä, se vaikuttaa suoraan myös työntekijöihin ja työllisyyslukuihimme. Tuetaan siis yrittämistä ja helpotetaan yrittämiseen ryhtymisen polkua, kannustetaan yrittäjyyteen. Näin luodaan uusia työpaikkoja myös sinne omalle paikkakunnalle.

Työmarkkinat ja työnteon tavat ovat muuttuneet ja yhä enemmän tehdään jatkossa etätyötä, etenkin kehittyvän digitalisaation myötä. Erilaiset lyhyet, keikkaluonteiset työsuhteet yleistyvät sekä työtä tehdään useimmille työnantajille samanaikaisesti. Tähän kehitykseen on myös työehtosopimusten tulevaisuudessa mukauduttava ja muun muassa mahdollistettava työpaikoilla paikallinen sopiminen työnantajan ja työntekijän kesken. Paikallisen sopimisen avulla saadaan madallettua työhön palkkaamisen kynnystä ja se joustaa molemmin puolin. Siitä on siis etua myös työntekijällekin.

Annetaan kaikille mahdollisuus työntekoon. Monet virallisen eläkeiän saavuttaneet tahtovat jatkaa työelämässä vaikka saisivatkin nauttia jo oman työuransa jälkeen eläkepäivistään. Monelle työelämä on osa päivittäistä arkea ja sosiaalista elämää. Annetaan heillekin siis tilaisuus olla mukana työelämässä oman vointinsa mukaan.

Huomioidaan työllistämisessä myös liikuntarajoitteiset sekä invalidit. Vamma tai sairaus voi alentaa työ- ja toimintakykyä joko hetkellisesti tai jopa pysyvästi, mutta se ei tarkoita aina automaattisesti työkyvyttömyyttä. Työmarkkinoilla erilaisia mahdollisuuksia tarjoavat sopiva koulutus ja osaaminen sekä oikeanlainen työympäristö ja erilaiset mukautuvat työsuhteet. Hyödynnetään muuttuvia ja kehittyviä työmarkkinoita ja mahdollistetaan näin myös liikuntarajoitteisten ja invalidien työllistyminen vaikka he eivät esimerkiksi fyysisesti pystyisikään olemaan läsnä joka paikassa.

Työntekemisen ja yrittämisen on oltava kannattavaa. Emme saa lähteä kiristämään työntekoon ja yrittämiseen kohdistuvia veroja. Jokainen ansaitsee palkkansa. Vain työtä tekemällä saamme pidettyä taloutemme vakaana ja tulevaisuuden turvattuna!

ASUNTORAKENTAMINEN

Asumisen tyylit ja tavat muuttuvat tulevaisuudessa vahvemmin ja myös vauhdilla ikääntyvä väestömme tuo siihen omat haasteensa. Meidän on katsottava hyvissä ajoin tulevaisuuteen ja mietittävä miten haluamme asua ja minkälaisia asumisratkaisuja on kehitettävä vastaamaan eri elämäntilanteisiin ja kansalaisten tarpeisiin.

Nykyisellään asuntopolitiikassamme on ongelmakohtia, jotka vaikeuttavat kansalaistemme työllistymistä ja työn perässä muuttamista. Kasvukeskuksissa, joissa suuri osa tarjoutuvista työpaikoista sijaitsevat, asuminen on kallista ja asuntoja on saatavilla rajoitetusti. Kysyntä ei näin kohtaa tarjontaa. Vastaavasti taas kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen arvot laskevat. Tämä luo ongelmia työperäiselle muutolle. Maakunnasta pitäisi olla hyvät ja nopeat liikenneyhteydet kasvukeskusten suuntaan, joka mahdollistaisi myös maakunnissa asumisen ja työssä käynnin sieltä käsin. Lisäksi erilaiset lisääntyvät etätyömahdollisuudet auttavat seutukuntienkin asuttuina pitämisessä.

Asumiskustannukset ovat nousseet vuosien varrella etenkin vauhdilla kasvaneissa kaupungeissa. Samalla myös asukkaille maksettavien asumistukien määrä on kasvanut merkittävästi ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja. Tämä ei ole pidemmän päälle kannattavaa. Asumisen kustannukset on saatava vastaamaan tulotasoa, jotta tukien maksamista voitaisiin pikku hiljaa vähentää.

Väestön ikääntyminen tulevina vuosina kiihtyvällä vauhdilla merkitsee myös sitä, että uusille erilaisille asumismuodoille on suuri kysyntä. Myös muille erityisryhmille kuten liikuntarajoitteisille tarvitaan asuntoja. Näiden asuntojen on oltava esteettömästi saavutettavissa ja asunnoissa on otettava huomioon esteettömyyden lisäksi myös muut asukkaiden erityistarpeet sekä mahdollinen kotihoidon tarve omatoimisen asumisen tueksi.

Valtion asuntorahaston pitää osallistua vahvemmin tukemaan uuden asuntokannan rahoitusta, jotta saadaan rakennettua kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä erityisryhmille että ikääntyvälle väestölle. Näiden merkitys on tulevaisuudessa suuri ja ainoastaan oikeantyyppisellä asuntokannalla pystymme takaamaan laadukkaan asumisen kaikille. Valtion on myös valvottava tukemansa asuntokannan rakentamista taatakseen sen laadun sekä tukirahan ohjautumisen todellisiin kuluihin.

Vanhaa ja tervettä rakennuskantaa tulee hyödyntää ja peruskorjata vastaamaan nykyisiä määräyksiä mahdollisuuksien ja kysynnän mukaan. Tällä hetkellä vanhemmasta asuntokannastamme ei löydy riittävästi esteettömiä asuntoja, joita tarvitaan tulevaisuudessa aina vain enemmän. Vanhojen kerrostalojen korjaamista esteettömämmäksi on kehitetty esimerkiksi valtakunnallinen hissiohjelma, mutta tukimallia kokonaisten kiinteistöjen saneraamiseen tulee myös miettiä. Korjausrakentaminen on myös osa kaupunkien täydennysrakentamista sekä vanhojen kiinteistöjen hyödyntäminen asuntorakentamisessa on ekologista ja järkevää. Myös näitä hyödyntämällä ja korjaamalla, saadaan asuntotarjontaan lisää vaihtelevuutta.

Meidän on siis huolehdittava, että tulevaisuudessa kaikkia saavat asua kodissa, joka sopii juuri hänen elämäntilanteeseensa ja tarpeisiinsa. Kehitetään erilaisia asumismuotoja, jotka palvelevat kaikkia. Meidän on myös huolehdittava, että niin uudet rakennukset kuin korjattava rakennuskantamme ovat terveitä ja turvallisia asua.

ELÄMÄNMITTAINEN POLKU
– hyvinvoiva yhteiskunta

Työstä saatavilla verovaroilla meillä on taloudelliset mahdollisuudet taata kaikkien ikäluokkien hyvinvointi kuten lapsillemme laadukas varhaiskasvatus ja maksuton peruskoulutus, ikääntyvälle väestöllemme turvalliset vanhuspalvelut sekä kaikille välttämättömät terveyspalvelut. Tämä kaikki meidän on pystyttävä kustantamaan itse, koska velkarahalla eläminen ei pidemmän päälle ole kenelläkään kannattavaa. Tämän vuoksi haluan tässäkin yhteydessä korostaa työllistämisen ja työn teon merkitystä hyvinvointiimme.

Varhaiskasvatuksesta alkava koulutus luo peruspohjan tulevaisuudelle. Pidänkin tärkeänä sen mahdollisuutta kaikille. Peruskoulun jälkeistä siirtymistä 2. asteen kouluihin tulisi tehostaa ja saada nuoret opiskelemaan ilman katkoksia, jolloin koulutuspolku säilyisi ehjänä. Tämä myös vähentää nuorten syrjäytymistä yhteiskunnassamme.

Tulevaisuudessa pitäisi tukea etenkin nuorten mahdollisuutta työssäoppimiseen eli tuoda vahvemmin oppisopimuskoulutusta esille vaihtoehtona tavalliselle toisen asteen ammattioppilaitosopiskelulle. Yrityksille pitää myöntää paremmin tukea nuorten oppisopimustyöllistämiseen, jolloin kynnys siihen on pienempi. Usein nuori työllistyy näihin yrityksiin, joissa on oppisopimuksensa suorittanut. Silloin kaikki osapuolet voittavat.

Meidän tulee tukea ikääntyvien mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Olen itse nähnyt lähipiirissäni, jopa neljän ja viiden sukupolven asumisjärjestelyt, miten virkeänä ikääntyvä ihminen pysyy, kun vain saa asua omassa kodissaan, esimerkiksi palvelutalon tai hoitolaitoksen sijaan. Kun ympäristö on tuttu ja turvallinen, niin mielikin säilyy paljon virkeämpänä. Satsataan siis palveluasumisen ja laitoshoidon ohella myös kotihoitoon ja sen laatuun. Jos ja kun tulee aika siirtyä palvelutaloon tai laitoshoitoon, niin varmistetaan sielläkin laatu edellä jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukainen hoito. Ei siis tuijoteta vain lukuja vaan kohdellaan jokaista ihmisenä, yksilönä, jolla on omat tarpeensa.